You are here

Kiertotalous – uusi muotisana vai kaupunkien tulevaisuus

10 April 2017

Resurssien vähentyessä ja velvoitteiden lisääntyessä kaupungit suhtautuvat perustellusti epäluuloisesti kaupunkikehittämisen uusiin muotisanoihin. Kiertotalouteen siirtyminen on kuitenkin välttämätöntä ja tuottaa pitkällä aikavälillä talous-, ympäristö- ja hyvinvointietuja.

Mitä kiertotalous on? Miten kaupungit ja alueet voivat sitä edistää? Ja ehkä tärkein kysymys koskee sitä, miten kiertotalouteen siirtyminen saadaan alkuun. Seuraavassa esitetään vastauksia näihin kysymyksiin Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmissa hankittujen kokemusten perusteella.

Searchable: 
Author: 

Työpaja ”Euroopan alueiden ja kuntien tie kiertotalouteen”. Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko 2016 (Lähde: EWRC/flickr.com, CC BY-NC-SA)

Käsillä oleva artikkeli perustuu ESPON, Interact, Interreg Europe ja URBACT -ohjelmien Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolla 2016 julkaisemaan yhteiseen policy brief -asiakirjaan. Koko asiakirja on saatavilla tästä linkistä: http://urbact.eu/system/files/policy_brief_on_circular_economy.pdf

Lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen

Perinteinen käsitys talouden toiminnasta perustuu lineaariseen malliin: luonnonvaroista jalostetaan hyödykkeitä, joita kuluttajat hankkivat tarpeitaan varten ja jotka heitetään pois käytön jälkeen. Tämä malli ei ota huomioon raaka-aineiden käyttöönottoon, jalostukseen ja hävittämiseen liittyviä ympäristöhaittoja ja muita yhteiskunnallisia kustannuksia, joten se ei edusta kestävää ajattelua pitkällä aikavälillä.

Vaihtoehtona on luonnonvaroja ja tuotteita mahdollisimman pitkään hyödyntävä kiertotalous, jolloin jätteiden määrä vähenee tai niiden syntyminen jopa kokonaan estyy. Kierrätykseen siirtyminen vaikuttaa useisiin politiikkalohkoihin, kuten liikkumiseen, maatalouteen, maankäyttöön ja jätehuoltoon, ja se koskettaa kaikkia hallinnonaloja ja -tasoja. Siksi kiertotaloutta ei voi harjoittaa vain yhtä vastuutahoa ja organisaatiota koskevasti, vaan se edellyttää eri sektoreiden välisiä yhteyksiä ja useita toimijatahoja kattavaa yhteistarkastelua.

Mitkä ovat hyödyt?

Luonnonvarojen ehtyminen haastaa entiset toimintamallit ja tekee lineaarisen talousmallin harjoittamisesta mahdotonta. Kiertotalouteen siirtyminen on siis välttämätöntä, mutta kuten muihinkin murroksiin, siihen liittyy talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntakehitykseen liittyviä pitkän aikavälin hyötynäkökohtia.

Vuonna 2016 julkaistu ”Circular economy in Europe” -raportti esittää kiertotalouden hyödyt seuraavasti:

  • Luonnonvaroihin ja niiden tuontiin liittyvän riippuvuuden vähentyminen raaka-aineiden kysynnän pienentyessä
  • Luontoon kohdistuvien vaikutusten vähentyminen ml. kasvihuonekaasujen päästöt
  • Taloudelliset hyödyt: ml. kasvun ja innovaatioiden vauhdittuminen ja resurssitehokkuuden tuottamat säästöt
  • Yhteiskunnalliset hyödyt: ml. työpaikkojen lisääntyminen, kuluttajakäyttäytymisen muuttuminen ja terveyden ja turvallisuuden parantuminen.

Kiertotalouden eurooppalainen agenda

Kiertotalouden mahdollisuudet tiedostetaan laajasti Euroopassa ja sen instituutioissa. Euroopan komissio hyväksyi joulukuussa 2015 kiertotalouspaketin, jolla edistetään kilpailukykyä, luodaan työpaikkoja ja tuetaan kestävää kasvua. Se sisältää jätteiden vähentämistä koskevat jätedirektiivin muutosehdotukset sekä toimenpidesuunnitelman kiertotalouden käytännön esteiden poistamiksesi. Toimenpiteiden kohteina on viisi asiakokonaisuutta: muovijätteet, elintarvikkeiden hävikki, raaka-aineet, ekologinen suunnittelu sekä biomassa ja biopohjaiset tuotteet.

EU:n kaupunkiagendan yhtenä teemana on kiertotalous. Sitä toteuttavasta kumppanuusryhmästä päätettiin kaupunkiasioista vastaavien EU-ministerien kokouksessa lokakuussa 2016. Ryhmä aloittaa työskentelynsä tammikuussa 2017. Ryhmään kuuluu edustajia EU-jäsenmaista, komissiosta, kaupungeista ja muista sidosryhmistä ja sen työskentelyä koordinoi Oslon kaupunki. Ryhmän toiminta kohdistuu jätehuoltoon, jakamistalouteen ja resurssitehokkuuteen, ja se muodostaa yhden teeman Amsterdamin julkilausuman 12 teemaa käsittävässä kehittämiskokonaisuudessa. Ryhmän tavoitteena on kehittää kiertotaloutta ja ehdottaa sitä koskevia parannuksia nykyisiin EU-säännöksiin ja rahoitusvälineisiin.

Sosiaaliset innovaatiot edistävät kiertotaloutta

Usein unohdetaan, että kiertotalouteen siirtyminen edellyttää enemmän sosiaalisia innovaatioita kuin teknologisia uudistuksia. URBACT-raportissa ”Social Innovation in Cities” näitä sosiaalisia innovaatioita kuvataan ”olemassa olevista sosiaalisista käytännöistä poikkeavina, niitä uudistavina ja niitä uudella tavalla yhdistelevinä”. Niiden tavoitteina mainitaan ”hallintaan liittyvät innovatiiviset ratkaisut: kaupunkihallinnon, asukkaiden ja yhteistyötahojen väliset uudet toimintatavat, jotka edistävät kestäviä, joustavia ja avoimia kaupunkikehittämisen muotoja”.

Kiertotalouden edistämisen vuorovaikutteiset ja osallistavat käytännöt lisäävät yhteenkuuluvuutta ja vahvistavat alue- paikallistalouksien elinvoimaa. Kiinnostavia esimerkkejä niistä esitetään kiertotaloutta Pariisissa käsittelevässä raportissa. Tätä sosiaalisten innovaatioiden ekosysteemiä on kehitetty edelleen URBACT-ohjelman BoostInno-verkostohankkeessa.

Perspektiivinä elinkaari

Siirtyminen lineaarisesta talousmallista kohti kiertotaloutta edellyttää uusia liiketoimimalleja, kuluttajakäyttäytymisen muutoksia ja ratkaisuja jätteiden hyötykäyttöön ohjaamiseksi. Alla oleva kuvio esittää kiertotalouden ydinteemoja tuotteen elinkaareen sovitettuna.


Lähde: Mukaillen COM(2015) 614 final.

Alue- ja paikallishallinto voi osallistua kiertotalouteen tuotteen elinkaaren eri vaiheissa seuraavasti:

  • Suunnitteluvaihetta koskevana toimenpiteenä alue - ja paikallishallinto voi hankinnoissaan suosia luonnonvaroja säästäviä, kestäviä ja kierrätettäviä tuotteita. Se rohkaisee markkinatoimijoita kiertotalouden suuntaan ja lisää kiertotalouden piiriin kuuluvien hyödykkeiden saatavuutta sekä alentaa niiden hintoja.

Searchable: 
Author: 

Venlon kaupungintalo on rakennettu cradle to cradle -periaatteen mukaisesti ja on esimerkki kestävyyden huomioimisesta julkisten hankintojen yhteydessä (valokuva: Ania Rok)
  • Tuotantovaiheessa kunnat ja alueet yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa voivat tukea raaka-aineiden kestävää käyttöä ja kierrätystä esimerkiksi edistämällä teollisia symbiooseja (industrial symbiosis), kemikaalien liisausta (chemical leasing) ja uudelleenvalmistusta (remanufacturing).
  • Alue- ja paikallishallinto voivat vaikuttaa kotitalouksien, yritysten ja eri organisaatioiden kulutukseen monilla ohjausvälineillä. Niitä ovat esimerkiksi koulutus ja valistuskampanjat sekä jakamistalouteen, tuotteiden korjaukseen ja uudelleenkäyttöön kohdistuvat tukitoimet.
  • Jätehuolto on pääosin kuntien vastuulla. Jätteiden keräyksen lisäksi siihen kuuluu jätteiden käsittely ja ohjaaminen uusiokäyttöön.

Miten alue- ja paikallishallinto voivat edistää kiertotaloutta?

Alue- ja paikallishallinto voivat edistää kiertotalouteen siirtymistä luomalla sille otolliset olosuhteet ja tukemalla alan toimijoita:

  • Kuluttajina ne voivat vaikuttaa kiertotalouteen soveltamalla vihreän teknologian ratkaisuja hankintapäätöksissä ja huomioimalla tuotteiden elinkaarivaikutukset kilpailutuksissa.
  • Suunnittelijoina ne voivat sitoutua kiertotalouteen integroimalla sitä koskevat tavoitteet strategia-asiakirjoihin. Se antaa esimerkkiä yhteistyötahoille ja luo suuntaviivoja tulevaisuuteen varautumiseksi.
  • Taustavaikuttajina ne voivat tukea aihepiirin toimijatahoja tuottamalla tietopalveluja, suuntaamalla taloudellisia tukitoimia ja tarjoamalla verkostoitumismahdollisuuksia. Taloustukien kohdistamisessa voidaan hyödyntää eri mekanismeja ja välittäjäorganisaatioita, ja ne voivat olla esimerkiksi avustuksia, lainoja, verokannusteita tai investointitakauksia. Lisäksi julkisen sektorin toiminta kokonaisuudessaan, esimerkiksi tilaisuuksien järjestäjänä ja verkostojen ylläpitäjänä, muodostaa alustan aihepiirin kehittämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi muilla tahoilla, kuten esimerkiksi elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa.

Searchable: 
Author: 

Lähde: http://www.goodfood.brussels/

Esimerkki eri toimijatahoja yhdistävästä lähestymistavasta on Good Food Brussels -alusta, jossa ruokaketjua koskevat aloitteet on koottu yhteen ja kytketty toisiinsa teemaa koskevan yhteistyön ja näkyvyyden lisäämiseksi. Tämä lähiruokaa ja elintarvikkeiden hävikkiä käsittelevä konsepti perustuu URBACT-ohjelmassa Brysselin kaupunkiseudun johtamana toteutetun Sustainable Food in Urban Communities -verkostohankkeen kokemuksiin.

Eteneminen

Alue- ja kuntatason ratkaisut vaikuttavat olennaisesti siihen, miten kiertotalous Euroopassa etenee ja minkälaisia talous-, ympäristö- ja hyvinvointietuja siitä syntyy. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat –ESPON, Interact, Interreg Europe ja URBACT – haastavat alueet ja kunnat mukaan kiertotalouden kehittämiseen seuraavien neljän neuvon saattelemana:

  1. Osallistuminen ei ole osaamisesta kiinni
    Kiertotalous voi vaikuttaa monimutkaiselta ja siihen liittyvä tekninen sanasto ja muutosvaatimukset saattavat lannistaa aiheesta kiinnostuneenkin. Tämäkin matka alkaa kuitenkin siitä ensimmäisestä askeleesta. Siinä apuna on monitahoinen yhteistyö ja toisilta oppiminen. Teknologiaa tärkeämpää on muuttaa ajattelutapoja ja arvoja luonnonvaroja suosivaan suuntaan.
  2. Pyörä on jo keksitty
    Vaikka kiertotalous edellyttää alue- ja paikkakuntakohtaista tarkastelua, alan toimintamalleja on testattu ja kehitetty laajalti. Niitä soveltamalla pääsee alkuun nopeasti.
  3. Kyseessä on yhteistyö, ei kilpailu
    Kiertotalous rakentuu yhteyksien varaan, ja niitä muodostuu sekä liiketoimien yhteydessä että tiedon ja kokemusten siirtoon liittyvästi. Edullisinta on verkottua niiden kanssa, joilla on samat tavoitteet ja jotka ovat jo ehtineet kerätä kokemuksia.
  4. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat tarjoavat tukea
    Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ohjelmissa kiertotalouteen liittyvät tutkimus-, innovaatio-, kehittämis- ja osallisuuskysymykset ovat keskeisesti esillä. Alue- ja paikallishallinnon toimijat ovat tervetulleita käyttämään hyväkseen näiden ohjelmien tarjoamia rahoitus-, verkosto- ja oppimisympäristöjä.

Searchable: 
Author: 

Katso lisätietoja ja katsaus rahoitusmahdollisuuksiin tästä linkistä: http://urbact.eu/sites/default/files/policy_brief_on_circular_economy.pdf
Alkuperäisartikkelin on kirjoittanut Ania Rok ja sen voit lukea tästä.