You are here

Ratkaisuja pakolaisten onnistuneempaan kotouttamiseen: Gentin kaupungin toimintamallissa korostuu varhaisen inkluusion periaate.

Edited on

18 June 2018

Gentin kaupungille on myönnetty URBACT kaupunkikehittämisverkoston tunnustus hyvistä käytännöistä koskien pakolaisten kotouttamista. Tunnustus on kunniamaininta Euroopan mittapuulla poikkeuksellisen onnistuneesta kaupunkikehittämistyöstä. Tämän lisäksi Gentin lanseeraamat kotouttamisen käytännöt, on hyväksytty osaksi URBACT:in hyvien käytäntöjen ohjelmaa. Uutta käytäntöä kutsutaan ”pakolaisuus solidaarisuudeksi” (Refugee solidarity). Gentin onnistuneiden kokemusten toivotaan auttavan kotouttamisen kehittämistä myös muissa Eurooppalaisissa kaupungeissa.

Vuosi 2015 oli maailmalla ja Euroopassa poikkeuksellinen. Turvapaikanhakijoiden määrät nousivat Euroopassa jo vuonne 2014 satoihin tuhansiin, mutta vuosi 2015 rikkoi kaikki ennätykset. 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa saapui Eurooppaan vuonna 2015. Eurooppalaiset valtiot eivät olleet osanneet odottaa näin mittavaan turvapaikanhakijoiden määrään nousua, jonka johdosta tilanne oli ongelmallinen erityisesti käytännön järjestelyiden kannalta. Tämän lisäksi poliittinen keskustelu oli ympäri Eurooppaa värikästä. Uuteen tilanteeseen reagoitiin vaihtelevasti ja se herätti suuria tunteita puolesta sekä vastaan. Pakolaismääriä kasvattivat tuolloin erityisesti epävakaat sekä vaaralliset elinolosuhteet Lähi-Idässä. Sinällään tilanne ei ole muutamassa vuodessa suuresti muuttunut, vaan esimerkiksi Syyrian sota jatkuu edelleen ja Irakissa demokratian juurtuminen hapuilee epävakaalla tiellä isisin heikkenemisestä huolimatta. Näin ollen pakolaisuudesta on syntynyt nykypäivän globaali ilmiö, joka on tullut jäädäkseen maailmanpoliittisen tilanteen takia.

Myös Suomessa on käyty laajaa keskustelua turvapaikanhakijoista sekä pakolaisista. Vaikka mielipiteet ovat olleet paikoittain hyvinkin eriäviä, on yhteisymmärrys paikoittain löytynyt. Yhtä mieltä ollaan ainakin siitä, että turvapaikanhakijoiden ja pakolaisiksi hyväksyttyjen henkilöiden kotouttaminen ei ole onnistunut täysin toivotusti. Tämän lisäksi vallitsee konsensus siitä, että onnistunut kotouttaminen on yhteiskunnan toimivuuden kannalta erittäin tärkeää.

Gentin toimintamallin taustalla on Belgian yleinen pakolaispolitiikka. Belgiassa 60 % turvapaikanhakijoista saa pakolaisen statuksen ja oleskeluluvan. Näin ollen turvapaikanhakijoista suuri osa jää maahan pysyvästi turvapaikkaprosessin päätyttyä. Tämä on osaltaan motivoinut kehittämään kotouttamisprosessia entistä toimivammaksi niin yksilön, kuin koko yhteisönkin kannalta. Toisaalta järjestelmän kehittäminen on ollut lähes välttämätöntä.

Gentin mallissa lähtökohtana on aktiivisuus ”ensimmäisestä päivästä lähtien”. Tämä tarkoittaa, että pakolaisen saavuttua turvapaikanhakijana kaupunkiin, hänet pyritään integroimaan yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti. Integroitumisen keskeisinä elementteinä ovat hyvinvointipalveluiden, terveydenhuollon ja vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjoaminen, asunnon järjestäminen sekä kielen opettaminen ja muun koulutuksen tarjoaminen. Tämän lisäksi maahan saapuville pyritään järjestämään työmahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnan ja työharjoittelun kautta. Asunnon hankinnan suhteen on tehty lupaus siitä, että asunto on löydyttävä kaupungin toimesta maksimissaan kahdessa kuukaudessa. Tarkkojen aikamääreiden asettaminen turvaa järjestelmän toimivuuden odotetulla tavalla. Aktiivinen malli myös pyrkii saamaan turvapaikanhakijan tai pakolaisen heti mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Poikkeuksellisen Gentin mallista tekee järjestelmällisyys sekä tehokkuus. Yksilön tilanteesta pidetään huolta ja sen kehittymistä seurataan.

Erityistä Gentin mallissa on kuitenkin julkisten toimijoiden, yksityisen sektorin ja kansalaisten muodostama verkosto, joka vastaa yhdessä kotouttamisesta. Yhteiskunnan eri toimijat ovat sitoutuneet mukaan prosessiin. Yksinkertaistetusti Julkinen puoli tarjoaa hyvinvointipalveluita, yksityinen työmahdollisuuksia ja kansalaiset tukitoimia. Kansalaiset tukevat kotouttamista esimerkiksi erilaisten ystävyysohjelmien kautta. Vapaaehtoisilla Gentin asukkailla on ollut aito halu auttaa pakolaisia tutustumaan maahan sekä integroitumaan osaksi sitä. Ohjelmaan on osallistunut noin 150 vapaaehtoista kaupunkilaista. Tämän kaltaiset ohjelmat ovat myös oiva esimerkki toiminnasta, joka vähentää yhteisön sisäistä vastakkainasettelua. Tällainen kokonaisvaltainen kotouttamisen malli vaatii kuitenkin vahvan tahtotilan niin julkisilta toimijoilta, yksityiseltä sektorilta kuin kansalaisiltakin.

Jotta toimintamalli olisi mahdollinen, tarvitaan päätöksenteon tasolta kehyksiä, jotka tukevat toimintaa. Gentin tapauksessa kaupunki on laatinut joukon aloitteita, jotka määrittävät konkreettisesti, kuinka kotouttamistoimintaa järjestetään. Näin myös päätöksenteon taso on valjastettu tukemaan uudenlaista kotouttamisen mallia.

Gentin kotouttamismallin konkreettiset toimet eivät ole taikatemppuja, vaan itseasiassa pitävät sisällään Suomestakin tuttuja elementtejä. Ne ovat kuitenkin järjestelmällisesti ja tarkasti laadittuja ja niitä toteutetaan laadukkaasti. Tämän lisäksi kulttuurinen ilmapiiri vaikuttaa olevan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamiselle avoin. Näin ollen erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, kuinka pakolaisten integroiminen osaksi yhteiskuntaa on koko yhteisön asia. Kotouttamiseen ovat sitoutuneet julkisen sektorin lisäksi yksityiset toimijat sekä tavalliset kansalaiset, joka ei ole itsestäänselvyys muualla Euroopassa. Koko yhteisön sitoutumista kotouttamiseen puoltaa se tosiasia, että pakolaisten mahdollisimman nopea integroituminen osaksi yhteiskuntaa on jokaisen yksilön kannalta edullista.

Lisätietoa Gentin kotouttamismallista löytyy tältä sivulta.