Viisi kaupunkia, jotka kuuluvat URBACTin vuoden 2024 hyvien käytäntöjen joukkoon, erottuvat joukosta tuomalla ilmastotyön osaksi asukkaiden arkea. Toimet osoittavat, että myös paikalliset kehittämisaloitteet ovat tärkeitä edistettäessä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Suurimpia hyötyjiä näistä ilmastotoimista ovat kaupunkien asukkaat.
Kaupunkien yhteisölähtöisten ilmastotoimien perustana on osallistava toimintatapa, jossa asukkaat, asiantuntijat ja viranhaltijat kehittävät ratkaisuja yhdessä niin, että ne vastaavat aidosti asukkaiden ja yritysten tarpeisiin. Se edellyttää vuoropuhelua, jossa paikalliset ilmastokoordinaattorit luovat keskusteluyhteyksiä ja -foorumeita suunnittelijoiden ja kaupunkilaisten välille, joiden avulla yhteiset ideat jalostuvat käytännön kehittämistoimiksi.
#1 - Kööpenhamina (Tanska)
Mitä tapahtuu, kun ilmastokoordinaattorit jalkautuvat asuinalueille ja kaupunkikortteleihin? Kööpenhaminassa se on synnyttänyt vihreän liikkeen. Vuodesta 2021 lähtien kaupungin ilmastotiimi on edennyt kortteli kerrallaan, ja yrittänyt yhdistää asiantuntijoiden osaamista sekä asukkaiden, yhdistysten ja yritysten aloitteita toisiinsa. Tavoitteena on tuoda ilmastonäkökulma mukaan kaupunkialueiden kehittämiseen. Aurinkopaneelien asennus, vedenkulutuksen optimointi ja korjauskahvilat ovat esimerkkejä ruohonjuuritason ilmastotoimista, joissa kaupunkilaiset ovat mukana ideoimassa ja toteuttamassa heidän omaa elinympäristöään parantavia ratkaisuja.
Ilmastotiimin työn tulokset näkyvät paikallisesti energiansäästöinä, jätteiden lajitteluna, luonnon monimuotoisuuden lisääntymisenä, kestävänä liikkumisena ja ruokayhteisöjen syntynä. Konkreettinen esimerkki koskee asukkaita, jotka haluavat vähentää CO₂-päästöjä kotinsa remontin yhteydessä. Ilmastotiimin työn tuloksena he voivat nyt saada räätälöityä neuvontaa ja tietoa rahoitusmahdollisuuksista omalta ilmastoasiantuntijaltaan. Sen seurauksena esimerkiksi Kööpenhaminan Bavnehøjin ja Sydhavnenin asuinalueilla energian kulutuksen arvioidaan vähentyvän 8,1 gigawattituntia ja lämmitystarpeen arvioidaan laskevan 11 prosenttia viiden vuoden aikana.
Kööpenhaminan malli osoittaa, että vihreä siirtymä toimii parhaiten, kun se juurtuu paikallisyhteisöihin. Ilmastotiimiin perustuva toimintatapa on helposti sovellettavissa muuallakin. Se perustuu yhteisölähtöiseen kehittämiseen, kaupunkitilan analyysiin ja yhteiskehittämisen työpajoihin, joiden avulla asukkaista muodostuu paikallisen ilmastopolitiikan voimavara.
#2 - Vilna (Liettua)
Vilna tekee kaupunginosista ilmastotoimien keskuksia. Yli 20 yhteisöä on mukana kaupunkimehiläistarhauksessa, yhteisöpuutarhoissa, hyönteishotellien rakentamisessa, luonnonniittyjen hoidossa, korjaus- ja vaihtotapahtumissa sekä ruokahävikin vähentämisessä.
Kaupunki tukee näitä toimia tukemalla verkostoyhteistyötä ja myöntämällä avustuksia. Avustukset ovat enimmillään 5 000 euroa hanketta kohden. Maaliskuusta 2024 lähtien on rahoitettu 12 ilmastohanketta, joihin osallistuvat koulut, järjestöt, paikalliset yritykset ja asukkaat. Hankkeissa on muun muassa rakennettu yhteisöpuutarhoja, vähennetty ruokahävikkiä ja perustettu hyönteishotelleja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi hankkeisiin liittyen on järjestetty kasvien jakotapahtumia ja istutuksia sekä kaupunkisuunnittelun kommentointia koskevia tilaisuuksia. Hankkeet liittyvät kaupungin strategioihin, kuten esimerkiksi kestävän liikkumisen suunnitelmaan ja kaupunginosien kehittämisohjelmaan.. Verkoston laajentuessa ja kokemusten karttuessa Vilnan mallista on kehittymässä vientituote ja toimintapa, jota voidaan hyödyntää myös muissa kaupungeissa.
Vilnan esimerkki näyttää mallia siitä, miten pienetkin kaupungin myöntämät avustukset voivat antaa asukasyhteisöille sysäyksen ja resursseja toteuttaa ilmastohankkeita ja luoda verkostoja. Kun mukaan otetaan paljon erilasia toimijoita – kouluja, järjestöjä, yrityksiä ja asukkaita – hankkeet muuttuvat konkreettisiksi ja osallistaviksi. Käytännön tekeminen tuo tuloksia, ja yhteisöjen äänen kuuleminen kaupunkisuunnittelussa varmistaa, että muutokset ovat pysyviä ja voivat levitä koko kaupungin laajuisiksi.
#3 - Viladecans (Espanja)
Kuinka paljon kaupungin puut sitovat hiilidioksidia? Barcelonan lähellä sijaitseva Viladecans päätti selvittää asian ja asetti nuoret selvitystyön keskiöön. Viladecans, joka tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, käynnisti Co-Carbon Tree Measurement -hankkeen. Se on oppimisprojekti, joka perustuu ns. kansalaistieteen (citizen science) periaatteisiin ja toteutetaan yhteistyössä Katalonian teknillisen yliopiston kanssa. Mikä olisikaan parempi tapa tähdätä pitkän aikavälin hiilineutraaliuteen kuin ottaa huomioon huomisen kaupunkilaiset?
Peruskoulu- ja lukioikäiset oppilaat auttavat kaupungin puutarhureita mittaamaan puiden runkojen paksuuksia ja korkeuksia eri puolilla kaupunkia. Näiden tietojen avulla tutkijat arvioivat, kuinka paljon hiilidioksidia Viladecansin kaupunkipuut sitovat vuosittain. Tulokset auttavat kaupunkia seuraamaan EU:n ilmastotavoitteiden etenemistä ja suunnittelemaan vihreämpiä ratkaisuja tulevaisuuteen.
Kaupunkipuut ovat todellisia ilmastosankareita: ne sitovat hiilidioksidia ja myös viilentävät kuumia asuinalueita ja niiden lämpösaarekkeita. Hankkeen mittakaavaa ja toteutustapaa kuvaa esimerkki maaliskuulta 2024: yhtenä päivänä 663 oppilasta mittasi lähes 1 300 puuta ympäri kaupunkia.
Viladecans tarjoaa käytännön esimerkin siitä, miten kansalaistiede voi yhdistää opetuksen, ilmastotoimet ja paikallisen osallistumisen yhteistyökokonaisuudeksi. Nuorten mukaan ottaminen on pitkäjänteinen investointi tietoisuuden lisäämiseen ja hiilineutraalin ajattelutavan juurruttamiseen.
#4 - Cascais (Portugali)
Cascais, Atlantin rannalla lähellä Lissabonia, tarttuu ilmastonmuutoksen haasteisiin AdaptCascais-rahastoon perusutuvan toimintatavan avulla. Rahasto perustuu kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintasuunnitelmaan ja ohjaa resursseja hankkeisiin, jotka vähentävät haavoittuvuutta ja lisäävät kestävyyttä erityisen haavoittuvissa yhteisöissä.
Lähestymistapa on alusta asti osallistava: mikä tahansa organisaatio voi hakea rahoitusta, koosta tai kokemuksesta riippumatta. Hakemuksia arvioidaan luovuuden, vaikuttavuuden ja asukkaiden osallistamisen perusteella. Ensimmäisellä kierroksella rahasto tuki kahdeksaa hanketta, joissa oli mukana yli 2 000 asukasta ja toteutettiin 163 erilaista toimintaa. Näihin kuului mm. veden säästötoimia, 1 150 metrin jokiuoman kunnostus ja yhteistyö seitsemän koulun kanssa sekä koulutus- ja tietoisuuskampanjoita.
Luontopohjaisia ratkaisuja suosimalla Cascais vahvistaa sekä luonnon omia puolustusmekanismeja että yhteisön kykyä selviytyä ääri-ilmiöistä. Rahasto näyttää, miten kunnat voivat muuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteiseksi, asukaslähtöiseksi ponnistukseksi, joka tuottaa konkreettisia hyötyjä.
Cascais osoittaa, että sopeutumistoimien edistäminen voi olla sekä osallistavaa että strategista. Kun rahoitus sidotaan paikalliseen toimintasuunnitelmaan, varmistetaan yhteneväisyys EU:n ja IPCC:n ilmastotavoitteiden kanssa ja turvataan joustavuus yhteisön tarpeisiin vastaamiseksi. Ohjeet ja säännöt ovat saatavilla englanniksi, mikä helpottaa mallin kopioimista muualla. Tärkein viesti on se, että ilmastokestävyyden rakentaminen vaatii kokonaisvaltaista ajattelua: vesi, energia, koulutus, vihreä infrastruktuuri ja yhteisön osallistaminen kietoutuvat yhteen kaupunkitason kokonaisuudeksi.
#5 - Vila Boa do Bispo (Portugali)
Portugalilaisen Vila Boa do Bispo -yhteisön Smart Village -strategia yhdistää kestävän hallinnon, kiertotalouden ja vahvat yhteisösuhteet vastatakseen sekä paikallisiin että globaaleihin haasteisiin. Strategian tavoitteena on säilyttää kylän yhteiset arvot ja samalla vahvistaa asukkaiden roolia osallistumisen ja ympäristökasvatuksen kautta. Osallistuminen on tämän ns. TriCYcLE-mallin ytimessä – sen kolme peruspilaria ovat ilmastotoimet, pitkäaikaiset vaikutukset ja nuorten osallistaminen. Nuorten vapaaehtoistyötä ja osallistuvaa budjetointia hyödyntävien hankkeiden kautta yhteisö on asettanut kaksi kunnianhimoista tavoitetta: luoda täysin kiertävä tuotantoketju ja tulla Portugalin ensimmäiseksi hiilineutraaliksi yhteisöksi.
Yhteistyö on juurtunut rakenteisiin ja paikalliset viranomaiset, järjestöt ja yhteisöryhmät kehittävät toimintatapaa yhteistyössä edelleen. Lisäksi vuodesta 2021 lähtien Vila Boa do Bispo on ollut osa RURENER-verkostoa, joka kokoaa eurooppalaisia maaseutuyhteisöjä edistämään energiasiirtymää.
Vila Boa do Bispon malli näyttää, miten sidosryhmien osallistaminen, osaamisen kehittäminen ja rahoitus tietoa jakavien verkostojen kautta voivat muuttaa pienet paikkakunnat innovaatioalustoiksi. Digityökalujen ja kiertotalouden käytännöt tarjoavat mallin, jota voi soveltaa sekä kaupunki- että maaseutuympäristöissä.
